Lapin Kansassa 25.11 Pertti Onkalon viesti kaupungin roolista asukkaidensa elämisen perusedellytysten turvaamisesta oli tylyä luettavaa. Samana päivänä oli Helsingin Sanomissa Teija Ojankosken (Y-säätiön toimitusjohtaja) artikkeli, jossa hän vetosi, että Suomen kannattaa pitää kiinni erityisestä asuntopolitiikastaan.

Hänen mukaansa Suomen vahvuus on ollut pitkäjänteinen sitoutuminen kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan ja asunnottomuuden hoitoon. Valitettavasti viime vuosina tästä linjasta on luovuttu ja nyt toivotaan, että markkinat hoitavat tämänkin ongelman. Asuntojen tuotantotukien leikkaukset ja lisäksi Valtion asuntorahasto, joka myönsi, edellä mainittuja tukia, käytännössä lakkautettiin. Euroopassa asunnottomuus on polttava yhteiskunnallinen ongelma.

Pelkästään Britanniassa on 400 000 asunnotonta lasta. Eurooppa on kääntänyt katseensa Suomeen, josta haetaan mallia asunnottomuuden ja osattomuuden ongelmaan. Mutta mitä tekee Suomen valtio ja Rovaniemen kaupunki säestää osaltaan tätä surkeaa, epäinhimillistä politiikkaa. Kääntyy Eurooppaan ja Amerikan Yhdysvaltojen suuntaan, maihin, joissa on näyttöä siitä, että vapaat markkinat eivät kykene ratkaisemaan asunnottomuuteen liittyviä vakavia yhteiskunnallisia ongelmia.

Olen aivan samaa mieltä kuin Ojankoski ”asunnottomuuden ehkäiseminen on paitsi inhimillisesti oikein taloudellisesti kannattavaa. Kysymys on investoinnista yhteiskuntarauhaan, koettuun turvallisuuteen ja kansalaisten perusoikeuteen. Toivon, että Rovaniemen kaupunki ryhtyy yhteistyöhön Lapin hyvinvointialueen kanssa ehkäisemään asunnottomuuden tuomia vakavia yhteiskunnallisia ongelmia ja mainehaittaa. Vaikka olemmekin joulupukin pääkaupunki, niin toivon ettei kaupungin virkakunnassa ole tonttuja.